sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

KESÄVILLAN VALSSI - Näyttely

Neljäs oma huopatyönäyttelyni pystytettiin 29.6.2016
Jyväskylän kaupunginkirjaston lastenosastolle. 
Siellä sitä voi käydä katsomassa 29.7.2016 asti.
Näyttely sisältää töitäni vuosilta 2014-2016. 

Nimiehdotuksia minulla oli aika paljon, mutta päädyin nimeen Kesävillan Valssi,
koska moni työ oli luontoaiheinen ja näyttelyn ajankohta heinäkuu. 


Sen lisäksi näyttelytöitä yhdistävä teema oli ehdottomasti värit!





KESÄVILLAN VALSSI




"Koppahuopiaiset" pääsivät toista kertaa näytille. Ensimmäisen kerran ne olivat esillä 2014 Jyväskylän asuntomessujen Maailman Pylväässä olevassa asunnossa, jonka sisustimme yhdessä Aikuisopiston opiskelijoiden kanssa. 






Tässä kaksi työtä joita en täällä blogissa ole esitellytkään vielä. 
Oikealla "Retkinen" ja vasemmalla "Irti päästetyt". 






Tämäkin työ sai vihdoin nimen! Vuoden sitä seinälläni katselin ja nimeksi tuli "Kolme toivetta".






Tämä on näyttelytöistä oma lempparini! Kenties siksi, että idea muhi mielessäni muutaman vuoden, mutta nyt pääsi vasta toteutukseen. Olen kerännyt herätyskelloja pitemmän aikaa ja tähän ne lopulta päätyivät. Työn nimi on "Kesäaika". 







Nämä työt olen esitellytkin aiemmin täällä. Vasemmalla "Ketunkorento", oikealla "Villavuoret". 





"12 HATTUA", vihdoin valmiina!
Kaikkien valmistumista en ehtinyt yksitellen tänne päivittämään, mutta teen sen kunhan ne vapautuvat tuolta vitriinistä. 




Tammikuu, Helmikuu, Maaliskuu





Huhtikuu, Toukokuu, Kesäkuu




Heinäkuu, Elokuu, Syyskuu




Lokakuu, Marraskuu, Joulukuu





Tämä näyttely oli varsin värikäs, mutta seuraavaksi ajattelin 
suunnata aivan uudenlaisiin tuuliin.. 


Tämän runon tein noin vuosi sitten.
se pääsi myös näyttelyn esittelytekstin yhteyteen. 



”Kehitystä päin!”
Sanoi tohvelieläin
”En jää mereen nukkumaan 
Unohduksiin hukkumaan


Kehitän keinoni 
Tarkistan taitoni
 Kasvan ja karaistun 
Sankareihin samaistun 

Sisuani suurennan 
Kiehuvaksi kuumennan 
Ajatteluni avarran 
Voimiani vahvistan 

Huoleni hajotan 
Murheeni murennan 
Pelkoni peruutan 
Epätoivon erotan”

On alkueläimen alku tää 
Tietysti alussa jännittää 
Hetki ja päivä kerrallaan
 Mikä huomenna olenkaan?

 Voin vain nauraa jälkeenpäin 
Ennen olin pieni tohvelieläin. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti